Haluaisin olla kärpäsenä katossa rekrytoijien käydessä läpi rekrytointiprosessia julkisesti ilmoitettua työpaikkaa koskien.
Minulla on paha aavistus siitä, etteivät rekrytoijat käytä edes sitä paria minuuttia jokaista hakemusta ja ansioluetteloa kohden. Vaivalla ja ajatuksella koottua hakemusta ja ansioluetteloa kohden. Minulla on paha aavistus siitä, että valtaosaa lähettämistäni hakemuksista ei ole edes ohimennen vilkaistu. Liitetiedostoja ei ole edes avattu.
Pahat aavistukseni kumpuavat siitä epäuskosta, joka mieleni on vallannut tultuani torjutuksi joka kerran ja tiedoilleni ja taidoilleni täydellisesti sopivista työtehtävistä. Tehtävistä, jotka huutavat nimeäni, mutta joihin en pääse edes haastatteluun.
Ollapa kärpänen ja nähdä enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti