Luo kokonainen kampanja, jolla markkinoit itseäsi. Brändää itsesi. Käytä kaikkia mahdollisia kanavia. Linkedin, slideshare, about.me, youtube, twitter, vaikka vanhat kunnon käyntikortit. Käytä kaikkia mieleen tupsahtavia keinoja! Kuuluta perheellesi, muille sukulaisillesi, ystävillesi ja puolitutuille etsiväsi töitä. Tuo itseäsi esille mahdollisimman paljon. Ja ennen kaikkea, verkostoidu! Luo kontakteja!
LinkedIn - ihmisten koulutuksellisiin ja ammatillisiin profiileihin pohjautuva sivusto, jonne loin oman pikku soppeni. Tunsin luomani profiilin olevan kertakaikkisen väärässä porukassa. Profiilini ei toden totta kukoista juuri täyteen mittaansa päässeen auringonkukan lailla muiden profiilien joukossa. LinkedIn tuntuu liian... asialliselta? Sellaiselta pukumiesten sivustolta, ja kun en minä ole mikään pukumies, vielä ainakaan.
Slideshare - aloin jo tehdä powerpoint-tyyppistä esittelyä itsestäni, kunnes päätin kurkata muiden käyttäjien sivustolle lisäämiä videoita. Sen sijaan, että olisin inspiroitunut muiden videoista ja ideoista, tuijotin useita mestarillisesti toteutettuja videoita aivan haltioituneena! Ja oma videoesitykseni toteutus jäi määrittelemättömän pituiselle tauolle. Lähinnä odottamaan sitä kaunista päivää, kun löydän omat sisäiset taikavoimani luoda mestarillisen vaikuttava ja mieleenjäävä videoesitys.
About.me - sivusto virtuaalisille käyntikorteille. Tein omani. Siellä se minun öö... käyntikortti nyt on. Ja joku Tomasz on käynyt tykkäämässä käyntikortistani ja joku Pierre on käynyt katsomassa käyntikorttiani, kuten myös Juliet, Tom, Kim ja moni, moni muu. Mutta entä sitten? No, olkoon siellä.
Youtube - jaa että pitäisikö minun nauhoittaa itsestäni esittelyvideo youtubeen? Ja puhuisin videolla itsestäni? Suomeksi vai englanniksi? Äh, hölmö kysymys. Englanninkielisellä itseni esittelyllä tavoittaisin sekä suomalaiset että muunmaalaiset. Voi tätä mahdollisuuksien juhlaa ja ilotulitusta! Mutta en rohkene julkaista itsestäni videota youtubeen.
Twitter - en ole koskaan käyttänyt twitteriä. En twiittaajana enkä twiittaajien seuraajana. No, olisiko nyt korkea aika? Jos aina silloin tällöin twiitatut ajankohtaisiin asioihin tarttuvat nasevat sutkautukset toisivat minulle työpaikan? Ei. En edelleenkään koe tarvetta tutustua twitteriin.
Näihin muutamiin kanaviin tutustuttuani opin itsestäni taas jotain uutta. Minusta ei ole brändääjäksi ja agressiiviseksi markkinoijaksi. Itseni ainakaan. Olenko minä nyt huono työnhakija, kun en käytä kaikkia löytämiäni kanavia?
Milloin tällaista spektaakkelia alettiin pitää hyvän työnhaun perustana?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti