Tein tietoisen valinnan jättämällä kouluihin hakemiset väliin lukiosta valmistumisen kynnyksellä ja lähdin Iso-Britanniaan au pairiksi. Minut veti ulkomaille puhdas halu asua ulkomailla, mutta ymmärsin pian perheen äidin kanssa tulevaisuudestani keskustellessa, että työskentely ulkomailla ei ole ainoastaan jännittävä seikkailu, vaan näyttää myös erinomaiselta ansioluettelossa. Työkokemuslistassa patsastelisi ensimmäisten kesätyöpestien lisäksi nyt myös komea maininta työskentelemisestä ulkomailla. Olen rohkea, vastuullinen ja vähän kansainvälinenkin!
Yliopisto-opintojen aikana minut veti Erasmus-vaihtoon sekä halu asua ulkomailla että hivenen laskelmoitu ajatus siitä, että ulkomailla suoritetut opinnot näyttäisivät hyvältä mahdollisille työnantajille ojennettavissa papereissa. Ansioluettelon henkilökohtaisia vahvuuksia esittelevässä osuudessa patsastelisivat kokemukset opiskelusta ja työskentelystä kansainvälisessä työympäristössä. Olen rohkea, mukautumiskykyinen, joustava ja selkeästi kansainvälinen.
Eikä siinä vielä kaikki! huudahtaisi television ostoskanavan kiusallisen innokas miesääni. Kerrytin vielä myöhemmin lisää ihan oikeaa työkokemusta ihan oikeissa työpaikoissa ulkomailla.
Näytöt ulkomailla opiskelemisesta ja työskentelemisestä olisivat minun etukorttini täällä Suomessakin. Kykyni erottautua muista työnhakijoista. Eihän tällaista kokemusta ihan joka pirkko kerryttäisi. Minulla olisi monta syytä olla tyytyväinen ansioluettelooni.
Oivoi, olenpas minä ollut naiivi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti