Kiitos, mutta ei kiitos.
Itsetunto. Se, joka naarmuuntuu helposti. Jokainen ei-kiitos raapaisee aina uuden naarmun ennen niin virheettömänä kiiltäneeseen työnhakijaitsetuntooni. Olen uskonut itseeni ja tiennyt olevani erinomainen työntekijäehdokas.
Kerro meille, miksi juuri sinä olisit paras valinta uudeksi työntekijäksemme!
Kun kuulee ei-kiitosta kerta toisensa jälkeen kuukausien ajan, niin mistä saisin kerättyä ne matkan varrelle tipahdelleet itsetunnon palaset vielä kerran, jotta osaisin kertoa haastattelijoille vakuuttavasti, miksi minä olen juuri se oikea?
Toistelen itselleni, että oman marssini jokakertaista päättymistä rekrytointiprosessin ensimmäiselle tasolle ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Ei saa jäädä murehtimaan ja märehtimään. Mutta kyllä se on sitten perin vaikeaa pitkässä juoksussa. Se itsetunnon suojeleminen naarmuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti