Kaupungissa, jossa tällä hetkellä asun, on perustettu kierrätyskeskustyyppinen työpaja, jonka tarkoituksena on kierrätystoiminnan tehostamisen ohessa tukea työllistymistä. Kävin vanhoista, erityisesti Suomessa valmistetuista vaatteista kiinnostuneena kurkkaamassa, jos onni olisi myötä vaikkapa vanhan kunnon suomimekon löytymisessä.
En löytänyt mekkoa, mutta löysin työpajassa puuhastelijoita melkein ruuhkaksi asti! Parhaat päivänsä nähneellä, syrjäisellä teollisuusalueella sijaitsevassa kierrätyskeskuksessa oli täyttä. Oli nuoria ja vanhoja, oli miehiä ja naisia, oli suomalaisia ja ulkomaalaisia. Niin kulmakarvat nostattavan paljon työttömiä!
Ja sitten olin minä, tuolla hetkellä tuon kuhisevan pajan ainoa asiakas. Enkä voinut olla miettimättä, että olin vähän niinkuin väärällä puolella tiskiä. En tosin sano, että toiselle puolelle halajaisin, mutta että TE-toimisto ei minua sinne ollut vielä lähettänyt.
Taitaa olla liian täyttä.
Löysin juuri blogisi ja lukaisin sen kokonaan läpi! Täällä siis yksi työtön lisää! Voin kyllä samaistua noihin teksteihisi.
VastaaPoistaItse olen nyt kolmatta kertaa työtön. Valmistuin hieman yli kaksi vuotta sitten ja siitä asti olen tehnyt vain lyhyitä määräaikaisia pätkiä.. no mutta kuitenkin oman alan hommia. Valmistumisen jälkeen kävin jopa kaksi työharjoittelua. Olen siis medianomi ja teen graafikon hommia.
Mulle on aina ollut tärkeää se, että saisin itselleni sen vakituisen työpaikan. Olen tehnyt töitä jonkun verran myös freelancerina, mutta se ei ole vaan mun juttu, se ei luo mulle sitä turvallisuuden tunnetta mitä se vakkaripaikka tekisi. No ehkä tällä mun alalla hyvä "käyntikortti" on portfolio, jonka avulla saa itsensä erottumaan. Olenkin käynyt monissa haastatteluissa mutta ne "mahdolliset työnantajat" vaativat kuitenkin aina enemmän kokemusta jne. Alkaa kyllä pikkuhiljaa kyrsiä tämä ainainen työttömyys. Olen oikeasti kateudesta vihreä mun entisille luokkakavereille, jotka ovat saaneet sen vakituisen työpaikan, jopa liian helpolla. Mun mielessä vaan pyörii ajatukset, että miksi mä en saa sitä vakituista työpaikkaa? Onko mussa jotain vikaa? Pitäiskö mun vaihtaa kokonaan alaa? Pitäsikö lähteä ulkomaille? Ja mitä teen väärin? Kuitenkin olen saanut hyvää palauttetta niin edellisissä työpaikoissa ja portfoliostakin. Jotenkin olen vaan aina "joutunut" olemaan se tyyppi, joka ei saa jatkaa siinä edellisessä työpaikassa ja jolle ei ole tarpeeksi duunia. Ymmärrän kyllä, että varsinkin mainosaloilla, joilla nyt olen sattunut työskentelemään on ollut viimevuosina vaikeaa.
Mua ei niinkään haittaa tässä työttömyydessä tuo rahatilanne vaan se, että on päivisin suoraan sanottuna ihan saatanan tylsää! Jo sosiaalisen elämänkin puolesta haluaisin töihin. Kun voiskin vaan lähteä jollekkin parin vuoden pituiselle rantalomalle.. Noh, ainakin on aikaa kuntoilla. Ehkä pitäisi vaan osata nauttia tästä "lomasta". Onneksi (tai voiko näin sanoa?) mun kaveripiirissä on muitakin työttömiä kuin minä, se ehkä vähän lohduttaa.
Mutta tsemppiä sulle! Ja kyllä se työpaikka sieltä oikeasti vielä tulee, olet nuori ja sulla on hyvä tutkinto. Nykyään työttömyydessä ei oikeasti ole mitään hävettävää, varsinkaan jos on se tutkinto taskussa :).
Ja joo itse olen pitänyt tai päivittänyt tuota CV-nettiä jo noin vuoden ja sitä ei ole kukaan käynyt katsomassa :D.
-Annika
Annika, kiitos viestistäsi ja kannustavista sanoistasi. Vaikka aiheessa itsessään ei mitään hauskaa olekaan, en voinut olla hieman naurahtamatta, sillä niin samantapaisia ajatuksia meillä kaikilla nuorilla, ja varmaan vanhemmillakin, työttömillä on! Olisin voinut kirjoittaa viestissäsi esille tuomasi ajatukset ja kysymykset sanasta sanaan itsekin, ja varmasti voisi moni muukin!
PoistaErityisesti kysymys "Onko mussa jotain vikaa?" on yksi pahimpia ja sen miettimiseltä ei voi välttyä työttömyyden pitkittyessä. Välillä mietin, että olenko paha ihminen miettiessäni, että onneksi minunlaisia korkeakoulutettuja työttömiä on Suomessa kymmeniä tuhansia. Tuon valitettavan tosiasian ajatteleminen jotenkin helpottaa oloa ja vähentää tarvetta järkeistää työttömyyttään esimerkiksi etsimällä vikaa itsestään. Ei näin monessa korkeakoulutetussa nuoressa aikuisessa voi olla tällaista työttömyyttä aiheuttavaa vikaa.
Jaksamisia! Ota ilo irti vapaa-ajastasi vielä kun voit ;)