31.10.2014

Kontaktihenkilö

Jo aikaisemmin mainitsemani puhelimitse tapahtunut uudelleentapaaminen te-toimiston virkailijan kanssa sujui hyvin. Jos ensimmäinen tapaaminen eteni ihan hyvässä hengessä, niin puhelintapaaminen eteni vielä paremmin.

Vaikka emme olleetkaan virkailijan kanssa samoilla linjoilla siitä, miten abstrakti tai hyödyllinen tutkintonimikkeeni on, tunsin kuitenkin keväällä, että virkailija kuitenkin... ymmärsi minun tilannettani? Ainakaan hän ei ollut näyttänyt päättäneen, että hän ei halua ymmärtää. Olin aavistavinani, että juuri kyseisen virkailijan kanssa asioidessa minulle saatettaisiin antaa aikaa ja tilaa etsiä ja löytää töitä. Vai toiveajattelinko vain? No, sen olisin tullut näkemään mahdollisesti piankin. 

Sain aikaa ja tilaa. 

Ja sitten uudelleentapaaminen tuli jo lähelle. Ja minua alkoi mietityttää, että mikä mahtaisi olla uudelleentapaamisen tunnelma. Että oliko ollut sittenkin vain tyyntä myrskyn edellä? Että sain mahdollisuuden etsiä ja löytää työpaikan itse itselleni, mutta siinä epäonnistuttuani olisi nyt te-palvelujen vuoro "auttaa" minua.

Olin huojentunut kuullessani tutun virkailijan äänen puhelimessa. Hyvä! Ymmärtää hän minua tai ei, ainakin tämä virkailija tietää jo valmiiksi minut ja tilanteeni. En ole vain kasvoton numero. En ole vain rikkaruoho. Olen juuri se työtön, johon juuri tuo virkailija ottaa yhteyttä.

Kysymykseen työnhaun edistymisestä vastasin painottaen ja vakuutellen, että minä teen osaltani kaiken voitavan. Ja se riitti! Ei kyseenalaistamista tai painostamista tai mitään temppuiluehdotuksia muka-avuksi.

Virkailijan aidosti ymmärtävä ääni puhelimessa kuulosti niin lohdulliselta ja turvalliselta, että palan kurkkuun nouseminen käväisi lähellä. Se inhimillisyys, joka on melko marginaalista tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa, kun on kyse työttömistä työnhakijoista. (Luitteko muuten uutisen, että Valko-Venäjän presidentti koettaa ajaa maassaan työttömyyden kriminalisointia?)

Virkailija antoi minulle lisää aikaa ja tilaa. Jos joskus saan hakemani työpaikan, aion kiittää häntä henkilökohtaisesti siitä, että hän antoi minun olla rauhassa. Sakoista ja rumista tilastoista huolimatta.

Edit! Hups, sorruin luulemaan ilman tarkempaa selvittämistä. Eihän minusta vielä sakkoja isketäkään! 500 päivän täyttyminen on vielä kaukana tulevaisuudessa. Palataan asiaan uudestaan sitten silloin!

8 kommenttia:

  1. Minäkin olen saanut kohdata myös inhimillisiä ja tilaa antavia työvoimavirkailijoita työttömän urallani. Jopa aktivointihaastattelussa minua käsiteltiin aivan toisin kuin kunnan poissaoleva edustaja oli odottanut ja suunnitellut. Päivää ennen työpaikkaan johtanutta rekrypäivää työvalmentaja laittoi minulle tekstarin ja pyysi palauttamaan hänelle aktivointihaastattelussa saamani palvelukartoitus-suostumuskaavakenipun. Pääsin näpäyttämään häntä kertomalla, että te-toimiston virkailija oli kyllä antanut paperit minulle mutta sanonut samalla niiden täyttämisen ja palauttamisen olevan täysin vapaaehtoista. Palvelulinjani ei muuttunut "omatoimisista avustettaviin". Tätä ei työvalmentaja tiennyt ja kuulosti jopa pettyneeltä. Siinä tilanteessa tuntui, että te-toimisto oli työttömän i h m i s e n puolella kunnan orjatyöllistämistä vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noniin tuossapa jälleen hyvä esimerkki siitä, miten kaksi eri tahoa haluaisivat sinua auttaa. Toinen auttaa ihmistä ja toinen auttaa kuntaa "auttamalla" ihmistä.

      Minun on myönnettävä, että en ole edes täysin perillä näistä kaikista kuka mitäkin apuaan tarjoavista tahoista, ja ennen kaikkea siitä, että miten nämä eri tahot toimivat keskenään auttamishaluissaan. Lasken ne kaikki kuitenkin vastajoukkueen hyökkääjiin niin kauan kunnes toisin osoittavat.

      Poista
  2. Hienoa, että joku on kiinnostunut asioistasi! Minäkin odottelin maanantaina sovittua puhelua TE-toimistolta. No kappas, puhelua ei tullut ja omaa sähköistä palvelua katsellessani huomasin, että TE-toimisto oli siirtänyt yhteydenoton taas puolen vuoden päähän. En oikein tiennyt mitä ajatella asiasta. Toisaalta ihan hyvä, että jättävät minut rauhaan, sillä he eivät todellakaan osaa auttaa minua millään tavalla. Mutta toisaalta melko tylyä meininkiä vaan jättää soittamatta ja näpytellä koneelle uusi soittoaika. Ja eräs toinenkin seikka ihmetytti ja ärsytti minua. Sähköiseen palveluun oli merkitty TE-palveluiden muka antaneen minulle kaksi työtarjousta. Nuo ''työtarjoukset'' olivat minun itse löytämiäni ja hakemiani työpaikkoja, joista vaan mainitsin virkailijalle edellisellä soittokerralla ja jotka hän sitten ilmeisesti oli kirjannut työtarjouksiksi. Minusta ei ole oikein, että TE-toimisto uskottelee hakeneensa minulle sopivia työpaikkoja, kun oikeasti eivät ole tehneet yhtikäs mitään. Tai no. Lähettivät kutsun tilaisuuteen, jossa oli esitteillä useampi työllistämishanke. Harmi vaan, että kaikki hankkeet oli tarkoitettu alle 25-vuotiaille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, vaikka puhelu ei (tietenkään) edistänyt asioitani, olin iloinen, että virkailija kuitenkin viitsi soittaa!

      Mielenkiintoinen juttu tuo työtarjouksien ylöskirjaaminen. Nyt olen heikoilla jäillä - kenelle te-palvelut uskottelisivat? Itselleen, omalle öö valvontajärjestelmälle? Kunnalle?

      Saatan olla täysin väärässä, mutta mielessä kävi myös, että niin sanotusti ottaessaan kunnian hakemistasi paikoista omina työtarjouksinaan he voisivat samalla helpottaa tietenkin omaa, mutta myös sinun tilannettasi. Virkailijat "ovat antaneet työtarjouksen" johon olet reagoinut, mutta työpaikkaa ei irronnut. No can do! Sekä virkailija ja hakija näyttävät aktiivisilta työttömyydestä huolimatta. (Mutta kenelle, kertokaa tietämättömälle.) Ei tarvetta (nöyryyttäviin) jatkotoimenpiteisiin, ainakaan vielä?

      Voin olla tiheimmässä metsässä arvailujeni kanssa. Korjatkaa, jos tiedätte asioiden kulusta!

      Poista
    2. Vielä mystisemmäksi menee. Nyt nuo olemattomat työtarjoukset on poistettu sieltä sähköisestä asioinnista. Nyt siellä ei ole muuta kuin teksti ''hakee oman alan töitä''. Itse ajattelin juuri niin, että ''työtarjoukset'' oli kirjattu sinne vain näön vuoksi, että näyttäisi siltä, että jotakin on mukamas tehty minunkin asiani eteen.

      Todellisuudessa TE-palvelut eivät tiedä mitä tekisivät akateemisten työttömien kanssa. He odottelevat, että he itse hoitaisivat itsensä töihin tai koulutukseen. Ihan sama vaikka nakkikioskin tiskille töihin, kunhan hus pois jonnekin.

      Poista
    3. Hmmm? Omituista.

      Kukaan, ei TE-palvelut, eikä mikään muukaan taho taida enää pystyä vähimmässäkään ratkaisemaan korkeakoulutettujen työttömyyttä. Kun mitkään konkreettiset toimet tai sellaisiksi tarkoitetut toimet eivät näytä auttavan, pitäisi kehittää ja muuttaa jotain muuta, kuten yleistä mielipide- ja asenneilmastoa. Vaikka olemme vailla palkkatyötä, olemme kuitenkin osaavia ja fiksuja ihmisiä. Vaikka olemme vailla palkkatyötä, emme ole sitä vapaaehtoisesti.

      Poista
  3. Anonyymi11/02/2014

    Aina ennen mietin itsekin, että jos niitä töitä tarpeeksi hakee niin niitä myös saa. Että se on ihan fakta, että jos hakee sataan paikkaan niin pakko on parista tulla puhelu haastatteluun. Näin siis ajattelin ENNEN kun valmistuin ja nyt olen samassa tilanteessa kuin sinä. Nyt se tuntuu ajanhukalta ja huomaan miettiväni, että minne jaksan edes hakea kun vastaus on "ei kiitos", ja tiedän sen hyvin jo etukäteen. Niin ei varmaan pitäisi hakea, vaan yrittää silti jaksaa uskoa, että jotain hyvää täytyy tulla niin monesta hakemuksesta...Ei tässä muutakaan voi! Hienoa että sinäkin jaksat hakea, eihän siihen työhön tarvitse löytyä kuin yksi sopiva paikka!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, ei tässä muutakaan voi. Omalla kohdalla kynnys luovuttamiseen on jo kadonnut. Mutta samanaikaisesti kun mietin, että luovuttaminen ja perääntyminen olisi niin helppoa ja helpottaisi omaa oloani, tiedän, että samalla sulkisin pois sen pikkuruisimmankin työnsaantimahdollisuuden kokonaan pois.

      Poista