Työn hinta

Hankalia pomoja ja ilkeitä työkavereita. Työpaikkakiusaamista, selän takana puhumista ja työnteon hankaloittavaa kommunikoinnin puutetta. Tahatonta ja tahallista. Liikaa töitä asetettujen työtuntien raameissa. YT-neuvotteluja.

Silloin tällöin sitä löytää tekstin tai kuulee keskustelun, missä huokaillaan joko ahdistuneena siitä, että miten ikävässä työpaikassa joutuu työskentelemään, tai helpottuneena siitä, että on irtisanoutunut tai tullut irtisanotuksi ikävästä työpaikasta. Toiset ovat tulleet onnettomiksi juuri siellä, minne itse pyrin niin kovasti, että olen pikkuruisina palasina toinen toistaan seuraavien ei-kiitosten sähköpostiini tipahdellessa.

Niin, olen toki itsekin ehtinyt kerryttää kokemusta hankalista tilanteista ja vaikeista työyhteisön jäsenistä. Olen muun muassa työskennellyt äärimmäisen lapsellisen, itsekeskeisen ja esimiehenä täydellisen taitamattoman työnjohtajan alaisuudessa. Franchising-yrittäjänä toiminut pojankloppi, jolle muun muassa isot saappaat olivat aiheuttaneet pisun päähän nousua.

Olen myös joutunut uutena ja väliaikaisena työntekijänä todistamaan valmiiksi tulehduksissa olevia suhteita työpaikalla, ja koettanut navikoida kiusallisten tilanteiden aallokossa. Koeta siinä sitten olla tasapuolisesti kaikkien kaveri, kun työpaikan sanaton etiketti ei sitä salli. Olen joutunut seuraamaan sivusta työpaikkakiusaamisen monien muotojen voimaa käytännössä. Olen joutunut myös YT-neuvotteluihin, mutta minun suureksi onnekseni YT-neuvottelut tarkoittivat töideni uudelleenjärjestelyä omalle tilanteelleni edullisemmiksi!

Siinä, missä saatoin heilauttaa kättä huonoille työolosuhteille ja ikäville persoonille työpaikoilla muistuttamalla itselleni, että tämä on minulle vain lyhytkestoinen työsuhde, mietin näitä työpaikkojen ikäviä tilanteita kuitenki aivan eri näkökulmasta nyt, sillä nyt seuraava työpaikka saattaisi olla muutaman kuukauden jaksoa pidempi. Epätodennäköinen juttuhan se on, mutta jos niin hullu juttu kävisi, että saisin vakituisen työsuhteen, saattaisi se pahimmassa tapauksessa tarkoittaa myös kaikkien noiden työpaikan saamisen mukana tulevien ikävien asioiden vakiintumista elämässäni. Hrrr...

Tällaisten asioiden pohdiskeleminen kuuluu taas sarjaan asioita, joilla en olisi uskonut itse itseäni vaivaavan. Mutta kun minulla on tätä aikaa...

Mutta tiedättekö sen tunteen, joka syntyy siitä kun jotain oikein tavoittelee? Haluatte oikein kovasti päästä paikkaan b tai saada asian c. Joudutte oikein kovasti ponnistelemaan ja pinnistelemään. Tuo haluamanne asia alkaa elää omaa elämäänsä mielessänne. Muuttuu jotenkin hienommaksi ja paremmaksi. Laaditte suunnitelmia ja kulutatte energiaanne saadaksenne haluamanne. Ajan kuluessa tavoittelemanne asia saa enemmän arvoa, sillä olette jo ymmärtäneet, että asian saaminen ei ole itsestäänselvyys.

Säpsähdin huomaamaan tämän itsessäni. Koulutustani vastaavan työpaikan saamisesta on tullut minulle lähes mahdoton asia toteuttaa, ja sen myötä koulutusta vastaaville töille on kasvanut kultareunukset. Nuo lähes mystiset, saavuttamattomissa olevat koulutustasolleni sopivat työpaikat. Jos joskus saan työpaikan, arvostan sitä aivan uudella tavalla, sillä käyttämäni työmäärä työn saamiseksi on ollut valtava.

Mutta mahdollisesti joskus saamani työ on kuitenkin lopulta vain työ. Hyvine puolineen ja huonoine puolineen. Työelämän demonisointi ei ole järkevää, mutta ei työelämä välttämättä kultareunuksiakaan ansaitsisi.