Vinkkejä, vinkkejä, vinkkejä

Tässä talouselämän artikkelissa listattiin muutama päivityssuositus koskien työnhakua. Vanhojen työnhakuvinkkien tilalle suositellut uudet työnhakuvinkit eivät olleet maata järisyttäviä, mutta ihan kelpo vinkkejä kuitenkin. Erityisesti pidin hakemuksen perään soittamista koskevasta vinkistä.

Aloin miettiä, miten mainiota olisi, jos samalla periaatteella kirjoitettaisiin artikkeli työnantajille. Innostuin ideasta niin, että päätin kirjoittaa itse! Luvassa on härskiä olettamuksilla pelaamista, mutta julkista keskustelua seuraillessani uskaltaisin väittää, että en ehkä kävele siihen kaikista tiheimpään ja hoitamattomimpaan metsään vastineeni kanssa.


Työnantaja, älä astu vanhaan miinaan - Nämä työntekijän valinnan vinkit kaipaavat jo päivityksen

Vanha vinkki: Tarkastele työnhakijoiden ansioluetteloita/CV:tä sen mukaisesti, miten yhtenäisesti ja loogisesti etenevä jatkumo heidän työ- ja koulutushistoriansa on, sillä aukoton ansioluettelo ja CV viestivät siitä, että kyseinen työnhakija on motivoitunut ja osaava työntekijäehdokas. Jo muutamankin kuukauden mittainen aukko työhistoriassa kertoo jonkinlaisesta ongelmasta. Työnhakijaa koskevasta ongelmasta. Jos työtön on ollut työttömänä yli puoli vuotta, on hyvä hetki miettiä, miksi työnhakija ei ole kelvannut kenellekään. Vai onko ehkä niin, että työnhakija onkin vain laiska? Ei ole hakenut tarpeeksi ahkerasti töitä.

Uusi vinkki: Tarkastele työnhakijoiden ansioluetteloita ja CV:tä sen mukaisesti, että otat huomioon hyvin, hyvin hankalan työllisyystilanteen, etkä täten näe mahdollisesti isojakin aukkoja sisältäviä ansioluetteloita ja CV:tä lähettäneitä työnhakijoita ensisijaisesti epämotivoituneina, passiivisina ja kykenemättöminä suoriutumaan vaadituista työtehtävistä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa vauhdilla. Moni korkeakouluttautunutkin joutuu pitkäaikaistyöttömäksi suoraan tutkintopaperit käteensä saatuaan.


Vanha vinkki: Valitse haastatteluihin pääsijöiksi ne työnhakijat, jotka soittivat hakemuksen perään, sillä soittavat työnhakijat ovat motivoituneimpia ja aktiivisimpia työnhakijoita ja täten kykenevimpiä suoriutumaan vaadituista työtehtävistä.

Uusi vinkki: Valitse haastatteluihin ne työnhakijat, joiden koulutus- ja työhistoria sekä työhakemukset antavat sinulle varmuuden siitä, että haastattelisit juuri oikealla tavalla motivoituneet ja kykenevät työntekijäehdokkaat, jotka hakemuksensa perään soittamatta jättämisestä huolimatta olisivat kykeneviä suoriutumaan vaadituista työtehtävistä.


Vanha vinkki: Palkkaa tehtävään työpaikkaa vaihtava työnhakija, sillä työpaikkaa vaihtava työnhakija on aina motivoituneempi ja kykenevämpi kuin työtön työnhakija.

Uusi vinkki: Älä jaottele työnhakijoita työttömiin ja työpaikan vaihtajiin. Mikä edes saa sinut uskomaan, että työpaikan vaihtaja on motivoituneempi ja kykenevämpi työntekijäehdokas? Listaa syyt. Ja mieti sitten, miten juuri olet määritellyt Suomen puoli miljoonaa työtöntä käyttökelvottomiksi. 


Vanha vinkki: Tarvitsemaasi työtehtävään nähden liian korkeasti kouluttautunut työnhakija on aina uhka, ei mahdollisuus. Siispä älä erehdy valitsemaan mielestäsi liian kouluttautunutta työntekijäehdokasta. Liian kouluttautunut kun tylsistyy tehtävissä ja hakee ko-ko-a-jan koulutustasoaan ja erikoistumisalaansa vastaavaa työtä. Ei motivaatiota tai kunnianhimoa. Pelkkiä pakosuunnitelmia.

Uusi vinkki: Tarvitsemaasi työtehtävään nähden liian korkeasti kouluttautunut työntekijä saattaa olla merkittävä mahdollisuus! Mielestäsi liian kouluttautunut työnhakija on mitä todennäköisimmin hakenut tehtävään niinkin mullistavasta syystä, että tämä ehdokas on kiinnostunut tehtävästä ja pitää tehtävää mielenkiintoisena.


Vanha vinkki: Jos haet työntekijää matkailualalle, palkkaa vain alaa opiskellut työnhakija. Jos haet työntekijää ravintola- ja majoitusalalle, palkkaa vain alaa opiskellut työnhakija. Ja niin edelleen.

Uusi vinkki: Tarkastele työntekijäehdokasta tästä näkökulmasta: vaikka hän on opiskellut itselleen tutkinnon x, hän on kiinnostunut monesta muustakin asiasta tässä maailmassa. Toisin sanoen, kiinnostunut myös ilmoittamastasi työtehtävästä, vaikkei tehtävä lainkaan sivuaisi hänen erikoistumisalaansa. Ajatella!
Vaikka hänen koulutuksensa ei liippaisi läheltäkään ilmoittamaasi vapaata työtehtävää, katso nyt edes, jos hakija olisi työskennellyt ilmoittamasi työtehtävän kaltaisissa tehtävissä aikaisemminkin. Jos on, ja hän nyt hakee sinun palvelukseesi, on hän mitä todennäköisimmin kiinnostunut ja innostunut työskentelemään tehtävässä. Ja vaikka koulun penkillä istuen saaduilla papereilla hänellä ei ole osoittamaan osaamistaan, hänen aikaisempi työkokemuksensa on kuitenkin osoitus tehtävää koskevasta osaamisesta.


Vanha vinkki: Eniten painoarvoa on niin sanotulla oikealla palkkatyöllä. Työharjoittelu, vaikka työtä onkin, on kuitenkin... no, harjoittelu. Ja vapaaehtoistyö... se on semmoista... no, semmoista harrastelua.

Uusi vinkki: Työharjoittelu on työtä. Vapaaehtoistyökin on työtä. Vaikka vapaaehtoistyö ei ole ehkä yhtä raskasta ja vaativaa kuin tämän päivän palkkatyö, ei vapaaehtoistyötä tulisi kuitenkaan väheksyä. Älä vähättele työharjoittelun ja vapaaehtoistyön painoarvoa työnhakijan motivaatiota, ahkeruutta ja kyvykkyyttä arvioidessasi.