Yksi vierailluimpia blogitekstejäni löytyy otsikon Miksi et ota vastaan mitä tahansa työtä? alta. Viimeisen kirjoitukseni jälkeen tuli vielä pieni lisäpiikki vierailuihin. En ole yllättynyt tekstiä koskevista vierailumääristä, sillä silloin liikutaan lähes tabun omaisella aihealueella, kun työtön kirjoittaa siitä, miksi hän ei ottaisi mitä tahansa työtä vastaan.
Entä jos olisin kirjoittanut tuon lokakuisen tekstin työllisenä? Miten se silloin luettaisiin? Minä itse olisin kirjoittanut samoista asioista (tosin nyt katsottuna ehkäpä vähän hiotumpana... hrr, omien tekstien lukeminen jälkikäteen voi olla aika nolostuttava kokemus). Kirjoitin itselleni sopimattomista töistä sekä töistä, joista ei saisi kohtuullista palkkaa elämiseen ja töistä, joissa en pystyisi kehittämään itseäni ja käyttämään hyväksi kerryttämiäni tietoja ja taitoja.
Olen pyörtänyt kantani jo ajat sitten tuon itsensä kehittämisen kohdalla. Eikä silläkään ole enää hetkeen ollut väliä, voisinko käyttää opinnoissani ja työelämässä kerryttämiäni tietoja ja taitoja hakemassani työpaikassa. Rima on ollut maassa asti jonkin aikaa. No, onko rimasta irti päästäminen sitten auttanut? Ei ole, ei. Rima kuitenkin pysyy jalkojeni juuressa. En aio heittää sitä pois. Yhä edelleen pidän kiinni esimerkiksi siitä periaatteesta, että minun pitää saada työstä kohtuullista palkkaa. Eikös se ole työnteon tarkoitus?
Onko työttömän hyväksyttyä olla ottamatta vastaan mitä tahansa työtä?
Haluan tehdä töitä, joista pidän/joihin sovin. En halua tehdä töitä, joista en pidä/joihin en sovi.
Haluan
tehdä töitä, joiden tekemisestä maksetaan kelpo palkkaa. En halua tehdä
töitä, joiden tekemisestä maksetaan matalaa palkkaa tai provisiopalkkaa.
Haluan tehdä
työtä, joka ei kuormita liikaa henkisiä ja fyysisiä voimavarojani. En
halua tehdä työtä, joka on henkisesti ja fyysisesti liian raskasta.
Ovatko nämä lauseet hyväksyttyjä työllisen suusta tulleina?
Ovatko nämä lauseet hyväksyttyjä työttömän suusta tulleina?
Ei varmaan mene aikaakaan kun tästäkin saadaan revittyä juttua, kuinka työttömät ovat työhaluttomia... Monien asioiden ääneen sanominen tuntuu olevan tabu. Miksei työttömällä ole oikeus vedota ominaisuuksiinsa ja terveydellisiin rajoitteisiin työpaikkaa valitessa? Itsellä on selkä huono, jonka johdosta opiskelin eteenpäin, enkä jäänyt selkää kuormittaviin sähköalan tehtäviin. Olen vuoden verran tehnyt asiakapalvelutöitä ja siinä saanut varmistuksen, että kyseinen työ vie enemmän kuin antaa, eikä näin ole minua varten. Tulisiko minun siis pyrkiä jompaankumpaan tai peräti tehtävään, missä molemmat yhdistyvät, ollakseni "kunnollinen" työhön pyrkivä kansalainen? Ei minusta. Siinä on selvä ero mukavuusalueelta poistumisessa ja henkisten/fyysisten voimavarojen ehdyttämisessä. Mediassa vain työttömät on demonisoitu ja yleinen mielipide tuntuu olevan, että meidän pitäisi olla tyytyväisiä, jos vain päästään tupakan tumppeja keräämään kaduilta.
VastaaPoistaHaters gonna hate, ey? Eikös tämä meidän työhaluttomuus ole jo ihan yleisesti hyväksytty fakta?
PoistaTupakan tumppien äärellä ollaan asian ytimessä.
olen omasta ammatistani neljättä vuotta työttömänä ja ajankuluksi pidän viisi tuntia viikossa ryhmäliikuntaa. kun kyselin TE-toimistosta mahdollisuuksiani palkkatukeen, oli vastaus tyly "et ole oikeutettu palkkatukeen, sillä täällä lukee että olet osa-aikatyössä". wtf? oman alan ulkopuolinen muutaman viikkotunnin matalapalkkahomma jolla ei elä, estää palkkatuen jolla pääsisin takaisin täysipäiväisiin oma alan töihin. pisti vihaksi. suomessa ei tosiaankaan kannata olla aktiivinen.
VastaaPoistaOma-aloitteisia työttömiä karttakepillä näpeille niin että soi.
PoistaEi todellakaan passaa myöntää TE-toimiston virkailijoille tekevänsä muuta kuin hakea töitä. Kaikesta muusta voi tulla seuraamuksia. Voisi ihan vitsinä heittää ilmoille ajatuksen istuvansa vain sohvalla, kuola suunpielestä valuen. Silloinkin pitää muistaa korostaa sitä, ettei itse pyyhi kuolaa pois suupielestä, ettei vahingossakaan sinua tulkita oman itsesi omaishoitajaksi...
PoistaVaimo on viimeeksi ollut töissä 2011 kunnes sairastui ja on sen jälkeen ollut kuntoutustuella. Hän kävi kysymässä palkkatukipaikkoja Työllisyyden Kuntakokeilusta ja vastaus oli yhtälailla tyly. Ei onnistu kun et ole pitkäaikaistyötön. Eli vaikka olet työttömäksi ilmoittautunut niin kun raha maksetan KEVA:sta KELA:n sijaan niin et ole oikeutettu noihin palveluihin. Hänelle sanottiin, että kun on ollut 500 päivää peruspäivärahalla niin tulee sitten takaisin.
VastaaPoistaItsekin kävin kyseisessä paikassa kysymässä paikkoja ja kolmea tarjottiin. Ne oli sellaisi ns. pöydän alta tarjottavia ja 7kk määräaikaisuuksia. Erehtyi virkailija kertomaan, että tuolla kestolla kunta välttyy maksamasta sakkoja valtiolle...Ilmeisesti vaimo ei kuulu siihen ryhmään, joka aiheuttaa sakkoja kunnalle niin ei ole kunnal mitään intressejä saada häntä töihin.
Minusta työtön voi aivan hyvin määritellä itse mitä työtä haluaa tai suostuu tekemään. Toki sillä edellytyksellä, että työttömän saamia tukia voidaan sitten leikata, jos työtön haluaa vuodesta toiseen etsiä vain sitä sopivaa työtä.
VastaaPoistaTekstini pohjana - myönnettäköön, että häilyvänä - toimi sosiaalinen konstruktionismi. Teksti harhaili myös muille maille, ja huomaankin sinun tarttuneen tuohon konkreettisempaan tasoon tekstiäni. Siihen, mitä työtön voi tehdä ja jättää tekemättä.
PoistaOleellisinta ei ollut tarkastella sitä, mitä työttömät haluavat tai suostuvat tekemään, vaan sitä, miten suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinen rakentuminen vaikuttaa siihen, mitä rohjetaan sanoa ääneen. Toisin sanoen, mitä on soveliasta sanoa ääneen.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun olen seurannut työilmoituksissa mainittuja palkkoja ( tosin yleensähän niissä pyydetään typerästi vain palkkatoivetta): Paljonko on kelpo palkka? Yli 2000? 2500? 3000? 4000? Enemmän? Milloin työ on matalapalkallista?
VastaaPoistaOnpas pisteliäästi ilmaistua mielenkiintoa.
PoistaKelpo palkan määritteleminen toki riippuu lukuisista eri tekijöistä, mutta matalapalkkatyön määrittely ei niinkään.
Miten paljon informaatioarvoa näet vastauksellani olevan, jos annan täysin yksiulotteisesti jonkin tasasumman kuvaamaan kelpo palkkaa?
Kelpo palkka ja miten määritellä se? Jokaisella varmaan on oma mieltymyksensä ja tottahan toki oman osaamisen näkee arvokkaampana kuin yksikään työnantaja. Köyhyysraja taitanee olla tällä hetkellä n. 1200€/kk tienoilla?
VastaaPoistaTyön kuormittavuus, hankitty koulutus, liiton palkkasuositus, noista pitäisi kasata mieluinen palkka. Insinööri kun olen niin käytän inssiliiton suosituksia. Liitto suosittaa vastavalmistuneelle 2700€/kk ja muutaman vuoden kokemuksella ja kurssituksilla pitäs olla jo 3400€/kk. Nuo voivat ehkä toteutua helsingissä, tuskin muualla maassa. Muistan kuinka ennen tätä talouden notkahdusta pks-tienoolla tuskailtiin kun sinne ei saada työväkeä ja yhdessäkin artikkelissa mainittiin kuinka ei sinkun kannata alueelle lähteä alle 2800€/kk palkan. Kaikki on kallistunut noista ajoista jonkin verran, joten tuo summa tuskin enää pitää paikkansa.
Takaisin asiaan. Suunnittelutehtäviin olen kuullut(ja omakohtaisesti kokenut), että insinööreille tarjotaan 1700-2000€/kk aloituspalkkoja, jotka sitten kohoavat kun kokemusta karttuu ja liiton neuvottelemat 0,25% vuosittaiset korotukset tulevat voimaan...
Varsinaiseen aiheeseen (add:sta kärsivänä on vaikea pysyä aiheessa). Toki ensisijainen palkan määre tulee työn vaativuudesta. Joku yksinkertainen liukuhihnatyö ei vaadi niin paljoa, kuin tutkijan työ.
Itse ajattelisin, että palkasta pitäisi saada säästöön joka kuukausi 300-500€ kun vähennetään kaikki mahdolliset peruskulut: vuokra, vesi, sähkö, netti, puhelin, vaatteet, lääkkeet, ruoka, vakuutukset, autoon liittyvät kulut. Silloin ollaan kohtuullisella palkalla. Nykyisellä kulurakenteella tuo lienee lähempänä 2500€:a kuin 2000€:a. Toki pitkään työttömänä olleena mielellään ottaa vastaan työtä jopa 1500€/kk palkalla. Vähempikin riittää kun on oppinut säästäväiseksi olosuhteiden pakosta. Itse en esimerkiksi koskaan ole vielä päässyt köyhyysrajan alapuolelta ponnistamaan edes pienituloiseksi.
Jos 1200€ on köyhyysraja ja suomalaisten keskiansio oli 3200, voi hihasta ravistaen saada 1200-2000 pienituloisen vyöhykkeeksi ja 2000-4400 keskituloisten alueeksi ja yli 4400 tienaavat hyvätuloisiksi! (todella karkea laskelma, en ota vastuuta lukujen oikeellisuudesta).
Kuten sanoit, näen myös itse, että se, mitä toivoisin palkasta jäävän säästöön kaikkien kuukauden menojen jälkeen, kuvaisi ehkäpä osuvimmin sitä, minkä tasoista palkkaa toivoisin saavani. Toisin sanoen kelpo palkkaa. Ja tämä riippuukin sitten lukuisista eri tekijöistä. Jäisikö Helsingissä samasta palkasta säästöön yhtä paljon kuin Varkaudessa? Tuskinpa, tuskinpa.
Poista