*ring*
Soitan omaa erikoistumistani vastaavaan pk-yritykseen koettaakseni saada tieni rekrytoinnista vastaavan henkilön luokse. Vaihdetyöntekijä antaa minulle sähköpostiosoitteen ja kehoittaa lähes liioitellun painokkaasti lähettämään työhakemuksen sähköpostilla.
*klik*
Lähetän avoimen työhakemuksen ja CV:n linkkeineen ja videoineen rekrytoinnista vastaavalle henkilölle.
*ping!*
Saan myöhemmin samana päivänä sähköpostin, että kiitos kiinnostuksestasi, mutta valitettavasti meillä ei ole juuri nyt avoinna olevia työtehtäviä. Kertoo laittavansa työhakemukseni sivuun odottamaan ja lupaa pitää minut mielessään, jos tulevaisuudessa tarvitsisivat kaltaisiani työntekijöitä.
*klik*
Lähetän vastauksesta kiittävän viestin, jossa esitän odottavan toiveikkuuteni kuulla heistä myöhemmin. Oikein Parhain terveisin, minä.
*KAPOW*
Löydän myöhemmin kyseisen yrityksen työpaikkailmoituksen, jossa he etsivät juuri kaltaistani työntekijää. Olin hetkeä aikaisemmin markkinoinut ja mainostanut ja kehunut brändättyä itseäni juurikin heidän ilmoituksen hakukriteerien kaltaisena työntekijänä.
Etsivät työharjoittelijaa. Kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulun työharjoitteluun myöntämä rahoitus.
*CRASH*
Karua luettavaa. Toisaalta vietävän tuttua toimintaa. Itse kuulin kaverilta, että firmassa X olisi tarvetta varastojampalle. Laitan sitten päällikölle tuunatut hakupaperit ja soittelen perään viitaten siihen, että sain tiedon paikasta heidän työntekijältään.
VastaaPoistaKiitos, mutta ei ole tarvetta. Huomioidaan sitten kun on, oli vastaus. Viikon päästä kys. firma haki kahta varastojamppaa ja ajattelin, etten laita papereita kun vasta olin päällikköön yhteydessä. Kaverini sitten soitteli ja kysyi et mikä oli kun ei minua näkynyt haastatteluissa, enkä laittanut papereita? Kerroin tehneeni kaiken oppikirjan mukaan ja kaverini sitten otti selvää, miksei minua huomioitu henkilöitä valittaessa. Kuulemma ainoastaan suurimman palkkatuen saajat valikoituivat tehtäviin ja tuohon aikaan en ollut vielä työttömänä kovin kauaa...
Kyllä ihan selvästi haiskahtaa, että Suomessa on pula palkanmaksajista, eikä mistään muusta.
Jeps. Tästä nimenomaisesta syystä teen nyt tätä (neljättä) palkatonta harjoitteluani. Siinähän se perehdytys sitten kätevästi käy ilmaiseksi ja jos ei suorita tarpeeksi hyvin niin kyllä sieltä listoilta löytyy joku muu entinen harjoittelija jolle soittaa kun tarvitaan kesäsijaista tai muuta määräaikaista. Muilla ei niihin hommiin sitten olekaan mitään asiaa.
VastaaPoistaSaa tosin nähdä miten tämän vastavalmistuneen käy kun harjoittelu loppuu. Kesäsijaista ne tarvitsee, sen tiedän. Mutta haluaako ne sitten minut. No, se onkin ihan toinen kysymys..
YTM Ruotsista
Ei ole asiaa ei. Työttömyyden alussa halusin naiivisti uskoa, että työmarkkinoille pääsy ikään kuin puskista onnistuisi. Kunhan vain onnistun markkinoimaan olemassa olevaa osaamistani ja viestimään selkeästi, miten paljoon minusta on.
PoistaEihän se sitten niin menekään, ja tuo pk-yrityksen toiminta ainoastaan vahvisti jo hiljalleen muodostunutta käsitystäni siitä, miten mahdoton tie puskista työmarkkinoille hyppääminen on.
Ei oo totta,sama kävi minullekkin täällä :(. laitoin aikoja sitten hakemuksen, että vastavalmistunut hakee, no ei kiitos, 5 vuotta kokemusta oltava sulla. thanks, moi.
VastaaPoista