Olen lähettänyt muutaman kesätyöhakemuksen. Ja niiden myötä alkanut odottaa. Uudestaan.
Loppuvuoden toivottomuuden tilalle on palannut pienen pieni toivo. Lähetän kesätyöhakemuksia toistellen itselleni, että minulla saattaa olla mahdollisuus saada kesätyöpaikka. Lyhyen hetken kestänyttä työnhakutaukoani edeltänyt työnhakusirkus ei tuntunut lopulta enää edes työnhaulta. Nyt ajatus työn hakemisesta tuntuu taas johdonmukaisemmalta: haen töitä lisätäkseni mahdollisuuksia saada työpaikan.
Odotus ja toivo löysivät luokseni uudestaan. Niihin käpertyminen tuntuu hyvältä.
Ja pelottavalta.
Ihanaa, että toivo on alkanut uudelleen elää. Pidän sinulle peukkuja. Koetan itsekin tietoisesti kohottaa mielialaani, mutta vaikeaa se välillä on. Täytyisi löytää jotain muuta merkitystä elämään täyttämään työpaikan ja rahan muodostama aukko. Ehkä alavireiset tunteet johtuvat eniten siitä tunteesta, että on joutunut jollakin tavalla "huijatuksi". Elämä ei mennytkään niin kuin joskus ajatteli.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaItselle ikävään elämäntilanteeseen liittyvien ajatusten työstäminen on haastavaa ja ratkaisujen löytäminen työttömyyteen vaikeaa.
Olen huomannut noudattaneeni tiedostamattani klassista erilaisten reagointivaiheiden (shokki, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleensuuntautuminen) ketjua melkeinpä oppikirjamaisen säntillisesti. Olen kai hiljalleen siirtymässä jonkinlaiseen hyväksymisvaiheeseen. Enää en sulje itseäni elämäni ulkopuolelle yhtä kiivaasti kuin vielä jokin aika sitten.
Kesätyöpaikkojen haku alkaa tosiaan olla vireimmillään ja jopa työkkärin sivuilta löytyy niistä ilmoituksia (!). Itsekin laitan hakemuksen suunnilleen jokaiseen vähänkin mahdolliseen paikkaan. Kesätyön hakeminen näin aikuisiällä tuntuu vähän oudolta, koska oletukseni on, että suurin osa paikoista on selkeästi suunnattu ensimmäistä paikkaansa hakeville teineille; tähän ainakin lukemani kesätyöinfot hakuvinkkeineen viittaavat. Haen kuitenkin.
VastaaPoistaMyös harjoittelupaikkojen tarjonta on näin vuoden alussa vilkastunut. Palkka on pieni, mutta ainakin olisi mahdollisuus saada se kuuluisa jalka oven väliin. Miinuspuoli on se, että paikkaan kuin paikkaan odotetaan oppilaitoksen harjoittelutukea, ja sitähän ei valmistuneella ole mahdollisuus hakea. Ei itsenäisesti hankittuihin paikkoihin tosin myönnetty tukea koko opiskeluaikananikaan, laitoksen rahat eivät yksinkertaisesti riittäneet. Huokaus.
Tsemppiä hakuihin kuitenkin!
Jaan tunteesi: tuntuu omituisella tavalla tunkeilevalta hakea kesätyöntekijäksi paikkoihin, joihin tehtävänkuvaukset on selvästi kirjoitettu silmällä pitäen noin kymmenen vuotta nuorempia työnhakijoita. Kuin tunkisin hiekkalaatikolle leikkivien naperoiden sekaan.
PoistaOlen myös kiinnittänyt huomiota, miten jotkin työnantajat alleviivaavat kesätyöilmoituksissaan, että hakevat kesätyöntekijöiksi nimenomaan opiskelijoita. Ovi todennäköisesti suljettu.
Olen myös kiinnittänyt huomiota harjoittelupaikkojen tarjontaan. Erityisesti harmittaa löytää harjoittelupaikkailmoituksia sellaisilta organisaatioilta, joilta olen hieman aikaisemmin kysynyt työskentelymahdollisuuksista juuri vastaavissa tehtävissä saaden torjunnan... minulle kun pitäisi maksaa palkkaakin.
Kerrohan jos saat kesätöitä!