Neuvojat

Työttömyys on kielteinen asia, ja ihmiset haluavat kielteisille asioille usein selityksen. Jos selitystä ei ole saatavilla, se keksitään itse. Yksi selitys minun työttömyyteeni näyttää muiden mielestä olevan, että en osaa toimia oikein saadakseni töitä. Tämä selitys on yksi helpoimmin hahmotettavista ja kelpaa näin ollen monille syy-seuraus -suhteiden hahmottamista kaipaaville. Erityisesti heille, jotka eivät ole joutuneet olemaan työttömänä.

Minua on alkanut kaivella ylitsepääsemättömän paljon se, että saan kavereiltani ja sukulaisiltani, muilta tutuilta ja jopa täysin tuntemattomilta enemmän tai vähemmän tasaiseen tahtiin erilaisia työn saantia mahdollisesti helpottavia ja edistäviä neuvoja.

Olin aluksi nöyrästi kiitollinen jokaisesta neuvosta tai vinkistä, sillä niiden antajathan ajattelevat parastani ja haluaisivat auttaa. Siinä missä alkuaikoina otin neuvoja vastaan suhtautuen ihmisten neuvomiseen ajatus on tärkein -periaatteella, nyt koen neuvojat ympärilläni ajattelemattomina tunkeilijoina. Nyt haluaisin vain kävellä pois jokaisen minua neuvomaan alkavan luota. Ihmiset ympärilläni neuvovat minua minun sitä heiltä pyytämättä.

Turhauttavinta on, että ne neuvot ovat kuukaudesta toiseen samoja, ja sellaisiakin, joiden mukaisesti olen toiminut/toimin ihan ilman ensimmäistäkään neuvoa, ihan itsenäisesti. Tätä joidenkin neuvojien saattaa olla vaikea uskoa, sillä olenhan yhä työtön.

Muutamia usein toistuvia neuvoja:

Sinun ehkä kannattaisi nyt koettaa päästä johonkin yritykseen, vaikka sinne ihan alimmalle tasolle ensin. Siitä on sitten helpompi edetä! 

Tuota korttia koetin jo opiskeluaikanani. Mylläsin valtakunnallisesti toimivassa yrityksessä vuosia ja pääsin työskentelemään eri tehtävissä. Kun valmistuin, tulikin vastaan seinä.

Sinun kannattaisi lähteä vapaaehtoistoimintaan. Sitä kautta saattaisi jotain sitten poikia! 

Ja kun minä sitä kokoajan teen, kiitos neuvosta nyt kuitenkin!

Hae myös niihin tehtäviin, mihin haetaan niin sanottuja yli-ihmisiä! 

En muuten hae. Kun en pääse nyt haastatteluun asti mihinkään hakemiini paikkoihin, joihin minulla olisi täydet mahdollisuudet päästä töihin asti, en toden totta kuluta energiaani hakeakseni paikkoihin, joihin minun ei olisi missään tilanteessa realistista päästä. Tällä hetkellä niitä kaivattuja yli-ihmisiä taitaa myös olla työttömänä, että kilpailkoot he niistä paikoista supervoimineen.

Sinun pitäisi luoda kontakteja ja verkostoitua.

Minulle kerrotaan tuota kerrasta toiseen ikään kuin verkostoituminen ja kontaktien luominen olisi yhtä helppoa ja arkista kuin ruokakaupassa käyminen. Työstän asiaa, mutta kun tuo verkostoituminen ei kuitenkaan tapahdu nappia painamalla. Ainakaan minun kohdallani.

On ikävä huomata, että ihmiset ympärillä olettavat minun tarvitsevan (yhä vain) heidän neuvojaan, sillä en ole vielä työllistynyt.

Kaverini puuskahti minulle viimeksi nähdessämme, että look outside the box! Entäpä jos myös ihmiset työttömän ympärillä katsoisivat joskus sinne laatikon ulkopuolelle?

Katkeroitunut tarkkailija

Ne hetket, kun en työntekijää työssään seuratessani mieti ainoastaan, miten minäkin voisin tehdä kyseistä työtä, vaan suorastaan ärsyynnyn huomatessani, ettei työntekijä ole työssään edes hyvä.

Taasko joku pomon tytär tai kummipoika?

Tauottomuus

Ennen työnhakutaukoani tasaiseen tahtiin lähettämiini hakemuksiin vastaillaan yhä takautuvasti takaisin. Se perimmäinen syy tauolle, kieltävien kiitosten loppuminen, toteutuu vasta joskus lähitulevaisuudessa, mutta silloin olen jo mitä todennäköisimmin jatkanut hakemusten lähettelyä ja alkanut odottaa tuoreimpia kieltäviä kiitoksia.

Viime viikolla sain ilmoituksen, että valinta ei tällä kertaa kohdistunut minuun. Kas kas! Eilen sain samasta paikasta toisen viestin, jossa kiiteltiin ja pahoiteltiin ja kannustettiin hakemaan yksikön paikkoja vastaisuudessakin. Sama sisältö kuin ensimmäisessäkin viestissä, mutta vähän eri sanoin. Kyllä minä uskon kerrastakin!

Viime viikolla sain myös viestin, jossa ilmoitettiin, että vuotta 2015 koskevien talousarvion yhteydessä tehtyjen linjausten vuoksi haetun tehtävän hoitamiseen ei enää ollutkaan rahaa. Rekrytointiprosessi oli keskeytetty, mutta sama paikka tulisi hakuun joskus myöhemmin. Vainiin.

Voimattomuus

You create your own world, sanovat.

Puppua.

Sopii koettaa elää elämää, jollaista ei halua elää, että elää sitä kuitenkin siten kuin haluaa elämäänsä elää. Ei onnistu ainakaan minulta.